Meet the Characters // Hahmoesittelyt

Sir Rikhar is one of the significant minor characters of The Heirs of Duty. He is a member of Princess Irana's Chamber Guard, a young man who dreamed about knighthood already as a child. He was born in a brothel, so his dream was unlikely ever to come true. However, the Fortunes favoured him, and he was picked up as a squire by an elderly knight of the Emerald Knighthood. Through another fortunate coincidence, he became the youngest knight ever to serve in the Chamber Guard. 

Rikhar is as dutiful and honourable as a knight can be. He always tries to do the right thing and remain true to his vow. Yet, when it comes to choosing where his loyalties truly lie, he finds picking a side more difficult than he expected.

Though Rikhar's origins seem straightforward enough, he was born in a brothel and lived in the streets for a while after his mother's death, a wimple of mystery veils his past. Who is the Grey Lady who charges him with the quest of discovering the counterpart to an ancient Token? Is she really his mother as she claims to Buck, or does the Northerner pass on the Token to the wrong person?

Rikhar on yksi Riimuin kirotun merkittävimmistä sivuhenkilöistä. Hän kuuluu prinsessa Iranan Kamarikaartiin ja on haaveillut ritariudesta pikkupojasta saakka siitä huolimatta, ettei hänellä alhaisen syntyperänsä vuoksi ollut juurikaan toivoa unelman toteutumisesta. Onnettaret kuitenkin suosivat häntä ja yksi Vihreän ritarikunnan vanhimmista jäsenistä valitsi hänet aseenkantajakseen. Toisen onnekkaan sattuman kautta hänestä tuli nuorin koskaan Kamarikaartissa palvellut ritari.

Rikhar on niin kunniallinen ja velvollisuudentuntoinen kuin ritari vain voi olla. Hän yrittää aina toimia oikein ja pitäytyä valassaan. Silti puolen valitseminen osoittautuu vaikeammaksi kuin hän osasi kuvitella, kun hän joutuu päättämään, kenelle pysyä uskollisena.

Vaikka Rikharin syntyperä vaikuttaa selkeältä-hän syntyi porttolassa ja eli kaduilla jonkin aikaa äitinsä kuoleman jälkeen-hänen menneisyyttään verhoaa salaperäisyyden huntu. Kuka on Harmaa rouva, joka antaa hänelle tehtäväksi etsiä vastakappaleen ikivanhalle poletille? Onko hän todella Rikharin äiti, kuten hän väittää Pukille vai välittääkö pohjanmies poletin väärälle henkilölle?

Meet the Characters // Hahmoesittelyt

Tiemderech, known as Tim, is one of the significant characters of Braenduir Chronicles. He is a slave in the court of Girania until Toren Eddesen liberates him. In The Heirs of Duty, he is a minor character but he becomes more visible as the story progresses.

Tim has been in Octower so long that he barely remembers his motherland, Willowshill. Due to his experiences during slavery, he is a timid fellow and trusting strangers isn't easy for him. Yet, he puts his faith in the Hjelmen mercenary, wishing he would be the way out of the palace.

Once Tim finds his way to the stables, he wouldn't want to spend his time elsewhere. Horses turn out to be better than people in so many ways, especially Toren's magnificent destrier Dathreir.

Tim is one of the characters of Braenduir Chronicles who has more in them than it seems at first sight. A former slave who becomes a punctilious groom we meet in the first book has the potential to grow into pretty much anything.

Tiemderech, joka tunnetaan paremmin nimellä Tim, on yksi Jumalrummun tärkeimmistä hahmoista. Hän on orja Giranian hovissa, kunnes Toren Eddesen vapauttaa hänet. Riimuin kirotussa hänellä on vain pieni sivurooli, mutta hänen osansa kasvaa merkittävämmäksi tarinan edetessä.

Tim on ollut Kastornessa niin kauan, että hän tuskin muistaa synnyinmaataan Pajusmäkeä. Asiat, jotka hän on kokenut orjuudessa, ovat muokanneet hänestä varovaisen uusien ihmisten suhteen, mutta hän uskaltautuu luottamaan palkkasoturiin, jonka toivoo olevan tie pois palatsista.

Sen jälkeen, kun Tim pääsee ensi kertaa talleille, hän ei tahtoisi olla sieltä lainkaan pois. Hevoset, Torenin upea sotaratsu Dathreir erityisesti, ovat niin monessa suhteessa ihmisiä parempaa seuraa.

Tim on yksi niistä Jumalrummun hahmoista, joista löytyy useampia tasoja kuin äkkiseltään vaikuttaa. Ensimmäisessä kirjassa esiintyvällä entisellä orjalla, josta sukeutuu mitä taitavin tallirenki, on edellytykset kehittyä melkeinpä mihin tahansa suuntaan.

Meet the Characters // Hahmoesittelyt

 Lady Irana Stemraon is the eldest daughter of Waldhark Rofinnar, the ruler of Girania. She is married to Helbar Stemraon, the crown prince of Erephonia, and leads a privileged life in Emerald Point, pulling the strings of her young husband as she pleases. 

Though Irana has secured herself as many freedoms as a Westerner highborn woman can have, she isn't happy. She finds the demands and requirements of her standing oppressive and overwhelming, dreaming about the independence the women of the North enjoy. On the other hand, she has revolutionary plans for the time she ascends to the throne as the queen of Erephonia.

As the king approaches her with her concern about her and the prince not being with a child yet, upsetting her with his solution for the problem, Irana decides to follow the call of freedom. Finding a mysterious Hjelmen mercenary she's met in a dream on a slaver's platform establishes her decision and she sets out to arrange her departure from the court, giving a hoot to the future of the Kingdoms.

Irana Stemraon on vanhin Giranian hallitsija Waldhark Rofinnarin kolmesta tyttärestä. Hän on naimisissa Erefonian kruununprinssi Helbar Stemraonin kanssa ja elää etuoikeutettua elämää Viherkärjessä, nuori aviomies tiukasti pikkusormensa ympärille kiedottuna.

Vaikka Irana on hankkinut itselleen niin paljon vapauksia kuin länteinen aatelisnainen voi saada, hän ei ole onnellinen. Hän kokee asemansa tuomat vaatimukset ja edellytykset ahdistavina ja liiallisina ja haaveilee itsenäisestä elämästä. Samaan aikaan, hänellä on kumouksellisia suunnitelmia tulevan hallintokautensa varalle.

Kun kuningas ilmaisee hänelle huolensa siitä, että hän ja Helbar ovat yhä lapsettomia ja esittää kyseenalaisen suunnitelmansa tilanteen korjaamiseksi, Irana päättää vastata vapauden kutsuun. Päätös vahvistuu, kun hän löytää unessa kohtaamansa salaperäisen palkkasoturin orjakauppiaan näytöslavalta ja hän ryhtyy järjestelemään lähtöä hovista piittaamatta enää vähääkään Kuningaskuntien tulevaisuudesta.

Meet the Characters // Hahmoesittelyt osa kaksi

 Today I present Awra, Princess Miona's elven chambermaid. She was sent to Octower by the count of Ilwn Flwthean to familiarise the human princess with the elven customs.

Awra is young, around fifteen, but her life so far hasn't been a walk in the meadows. Though the princess isn't the sweetest of mistresses, in Awra's view, she's as fierce as a kitten. Awra herself remains a bit of a mystery. She was born in a poor home to a mother with the gift of foresight which she inherited to some extent. When her mother passed away, her male relative sent her to the count's palace and became a chambermaid.

She appears as a subservient person but she has ambitions and more courage than one could guess at first sight. Although she is a minor character in The Heirs of Duty, her part in the story is significant.

Tänään tapaamme Awran, prinsessa Mionan haltiapalvelijattaren. Ilwn Flwtheanin kreivi lähetti hänet Kastorneen kertomaan prinsessalle haltiakansan tavoista ja kulttuurista.

Awra on nuori, viidentoista, mutta on jo ehtinyt kokea paljon. Vaikka prinsessa ei olekaan miellyttävin mahdollinen emäntä, Awran silmissä hän on kiltti kuin kissanpentu. Awran oma todellinen persoona jää vielä arvoitukseksi. Hän syntyi köyhään kotiin äidille, jonka näkijän lahjan hän on jossain määrin perinyt. Kun hänen äitinsä kuoli, hänen miespuolinen sukulaisensa lähetti hänet kreivin palatsiin, missä hänestä tuli kamarineito.

Hän vaikuttaa nöyrältä persoonalta, mutta hänellä on tavoitteita ja enemmän rohkeutta kuin äkkiseltään uskoisi. Vaikka Awra on Riimuin kirotussa pienessä sivuosassa, hänellä on merkittävä vaikutus tapahtumien kulkuun. 

Meet the Characters // Hahmoesittelyt osa yksi

Braenduir Chronicles is a character based series, so I thought it'd be nice to introduce the most important characters of the first book. Not all of them are main characters, but each plays their own, significant part in the story. 

The first character I present to you is Princess Miona Rofinnar. She is the youngest of the three daughters of Waldhark Rofinnar, the king of Girania, a bit of a mysterious figure because no one save for her parents and the old crown sage has ever seen her face. She's forced to wear a wig and a veil that covers the upper half of her face whenever other people are around, and the rumours about her malformation have been circling since she was first presented to the public. To make her stand out a little less, all the ladies of the court, including her mother the Queen Faina, have adobted the habit of wearing the wig and the veil. 

Miona is only thirteen years old but already betrothed to a son of one of the elven counts. She is smitten by her fiance and can barely wait to travel to Ilwn Flwthean and become his countess. To her misfortune, she isn't the most lovable of princesses. She is quick-tempered and mean, used to getting everything she happens to desire because her father rarely dares to deny anything of her, fearing she might reveal her face to the people if angered.

Koska Jumalrummussa on kyse ennen kaikkea henkilöistä, ajattelin, että olisi hyvä esitellä ensimmäisen kirjan tärkeimmät hahmot. Kaikki eivät ole päähenkilöitä, mutta jokaisella on merkittävä osa tarinassa. 

Ensimmäiseksi esittelen prinsessa Miona Rofinnarin, nuorimman Giranian kuningas Waldhark Rofinnarin kolmesta tyttärestä. Miona on mystinen hahmo siinä mielessä, ettei kukaan hänen vanhempiaan ja vanhaa kruununmyrrystä lukuun ottamatta ole koskaan nähnyt hänen kasvojaan. Hänen on pakko käyttää peruukkia ja huntua, joka kätkee hänen kasvojensa yläosan aina, kun paikalla on muita ihmisiä. Tästä johtuen hänen on juoruttu olevan epämuodostunut siitä saakka, kun hänet ensi kertaa esiteltiin kansalle. Jotta hän ei pistäisi niin pahasti ihmisten silmään, kaikki hovin naiset, kuningatar Faina mukaan lukien, ovat ottaneet tavaksi käyttää peruukkia ja huntua. 

Miona on vain 13-vuotias, mutta jo kihloissa yhden haltiakreiveistä perijän kanssa. Hän on korviaan myöten ihastunut sulhaseensa, eikä malttaisi odottaa vihkiäisiä. Epäonnekseen, Miona ei ole maailman rakastettavin prinsessa. Hän on äkkipikainen ja ilkeä sekä tottunut saamaan kaiken, mitä sattuu haluamaan, koska hänen isänsä ei usein uskalla kieltää häneltä mitään siinä pelossa, että suutuspäissään hän saattaisi paljastaa todelliset kasvonsa kansalle.

Riimuin kirotun ensimmäinen osa on julkaistu

Tavoite oli saada The Heirs of Duty:n suomenkielinen laitos julkaisukuntoon täksi syksyksi, mutta elämässä ei aina kaikki mene niin kuin suunnittelee ja siitä johtuen ensimmäisen kirjan julkaisu kokonaisuudessaan viivästyy. Hartaan harkinnan jälkeen päädyin siihen, että julkaisen Riimuin kirotun kolmessa osassa. Ovathan ne jokainen yksinäänkin likimain keskimääräisen romaanin mittaisia -ensimmäisessä osassa on 180 sivua ja yli 40 000 sanaa. 

Riimuin kirotun ensimmäinen osa, Merkittäviä kohtaamisia, on siis nyt ladattavissa. Toistaiseksi se löytyy vain Payhip-kaupastani ja vain sähköisessä muodossa, mutta tulee julki myös Amazoniin, niin ikään sähköisenä versiona. Jos suomenkielinen, joskaan ei suomalaistyyppinen, aikuisille suunnattu korkea fantasia kiinnostaa, harkitse ihmeessä antavasi mahdollisuuden tälle vaatimattomalle omakustanteelle. Jollei esittelyteksti vielä onnistu sinua vakuuttamaan, Payhip-kaupasta löytyy myös kolmen luvun mittainen, ilmainen näyte (PDF) kirjan ensimmäisestä osasta. 

Toivon kovasti, että kustannusyhtiön nimen puuttuminen kirjan kannesta ei muodostuisi kynnyskysymykseksi, se kun ei ole mikään tae, eikä todiste tarinan paremmuudesta. Ymmärrän tietysti, että omakustanteisiin liittyy ennakkoluuloja. Vielä tänäkin päivänä moni varmasti ajattelee, että siihen päätyvät vain kirjoittajat, joiden käsikirjoitus ei ole kustantamoille kelvannut. Tosiasia kuitenkin on, että nykyään esikoiskirjan saaminen julki kustantamon kautta on verrattavissa lottovoittoon, paitsi jos tekijä on entuudestaan julkisuuden henkilö. Lisäksi korkea fantasia on tyylilajina sellainen, ettei sitä Suomessa paljon julkaista ja siitäkin vähästä iso osa on käännöskirjallisuutta (tosin sitähän tämä omakin teokseni periaatteessa on). Oletan, että ostavaa yleisöä ei tälle fiktion alalajille ole maassamme tarpeeksi, sillä siitä tuskin voi olla kyse, etteikö kustantamoille tarjottaisi käsikirjoituksia, joista valita. Omaani en ole minnekään lähettänyt juuri tuosta edellä mainitusta syystä ja osittain myös siksi, että tykkään pitää ohjat omissa käsissäni. Nykyään se on mahdollista, eikä vähimmillään maksa kuin vaivan -jota kyllä kirjan julkaisukuntoon saattamisessa riittää- joten hölmöähän se olisi olla kokeilematta.

Mutta pidemmittä lätinöittä, kirjan esittelyteksi löytyy alta, latauslinkit yltä ja tekijän sydämestä heikko toivo, että joku sen valitsisi ilta-, päiväkahvi- tai vaikka työmatkalukemisekseen.

Mikä sen helpompi tapa tienata pulska pussillinen kultaa kuin lorvia pari kuidenkiertoa kuninkaan hovissa, vartioiden prinsessaa! Niinhän Toren Eddesen, rauhaarakastava soturi ja vannoutunut poikamies, luulee ja astuu Giranian kuninkaan palvelukseen. Nopeasti käy ilmi, ettei hän olisi voinut erehtyä pahemmin.

Jos tavallinen sotamies tahtoo mainetta ja kunniaa, hän ilmoittautuu vapaaehtoiseksi Kuningaskunnissa riehuvaan sotaan. Näin tekee myös Arron Grethsen, hurmaava jousimies Nummenpohjasta, huolimatta vanhan näkijän varoituksista. Tummasilmäiseen muukalaiseen törmääminen mullistaa hänen elämänsä, mutta kuka saakaan harteilleen sankarin viitan?

Mitä tekee prinsessa, jonka nuori aviomies on kykenemätön saattamaan häntä raskaaksi ja toimeen määrätään vastenmielinen sukulaismies? Pureeko hän hammasta ajatellen Kamarikaartinsa komeaa, nuorta ritaria, kunnes velvollisuus on täytetty? Mitä vielä, jos kysytään leidi Irana Rofinnarilta, joka ei epäröi riskeerata jopa Kuningaskuntien tulevaisuutta voidakseen päättää itse elämästään.

Kirja vie lukijan Murtuneelle mantereelle, missä ihmisestä voi tulla jumala, oikeat sankarit ovat vain säkeitä lauluissa, lohikäärmeet pelkkä myytti ja vahvat, itsenäiset naiset tekevät epäsovinnaisia valintoja. Älä ujostele, nouse sotaratsusi selkään ja seuraa tunteellisia sotureita sekä omapäisiä prinsessoja heidän mutkaisella tiellään halki Braenduirin! Onnistuvatko he murtamaan kahleensa vai onko heidän seurattava muiden heille valmiiksi viitoittamia polkuja?

Huomioithan, että sarja ei sovellu alle 16-vuotiaille lukijoille ja kirjat sisältävät kohtauksia, jotka saattavat järkyttää myös herkimpiä aikuisia.

My One Fantasy Book // Fantasiakirjojen Valtasormus

If I were told I'd have to pick one epic fantasy book series to read for the rest of my life, I wouldn't face much difficulty choosing it. You may think I'm boring and stuck in the past, and perhaps you are right, but my choice would be The Lord of the Rings trilogy. 

LotR was one of the first high fantasy books I read in my youth, but I still remember the magic that grabbed me while reading it. I sucked in every word as if I was dying of thirst, devoured the book like a hobbit would wolf down the second breakfast after a week of starvation, and treasured it like Gollum treasures the Ring of Power. After all these years, and so many books I've read since, it remains my One Fantasy Book, the most beloved, the most precious, the one to which I cannot help comparing all other works of epic fantasy. 

It is also the one book I'm not ever going to review. Saying that a book is perfect isn't reviewing, and I don't consider myself worthy of criticising the Mother of All Fantasy Books. I am sharing my thoughts on The Lord of the Rings because it is the book that made me decide, I want to write fantasy. I had written a couple of "books" before reading LotR for the first time, but this is the story that made me choose fantasy over other genres. 

Although I don't try to write like Tolkien, I believe his influence shows in my storytelling to some extent. My language is archaic, and I sometimes get quite copious with my descriptions of nature. I try not to do the latter, but, in my opinion, obsolescent expressions work well in the type of epic fantasy I write. I call my style classic or traditional high fantasy though I don't cling to the "rules" of the traditional, "Tolkien-style" fantasy too tightly. Rules are made to be broken, after all, and I like to do things my way.

I'd love to know what's your One Fantasy Book! Comment below. If I haven't read your favourite yet, I'll put it in my TBR list!

This is my copy of The Lord of the Rings, the 30th edition of the Finnish translation (by Kersti Juva and Eila Pennanen).

Minun hyllystäni löytyy tämä vuonna 2002 julkaistu suomenkielisen laitoksen 30. painos.

Jos joutuisin luopumaan kaikista paitsi yhdestä fantasiakirjasarjasta, päätös olisi helppo. Valintani saattaa olla monen mielestä tylsä, ja ehkä onkin, mutta päätyisin silti Taruun Sormusten Herrasta. 

TSH on ensimmäisiä lapsena/nuorena lukemiani fantasiakirjoja, mutten ole unohtanut, miten se lumosi minut. Imin joka sanan kuin janoon kuoleva, ahmin teoksen kuin viikon nälkää nähnyt hobitti ahmisi toisen aamiaisen ja palvoin sitä kuin Klonkku Valtasormusta. Niin kauan kuin ensilukemisesta onkin, niin monia muita kirjoja kuin olenkin kahlannut läpi tässä matkan varrella, Taru Sormusten Herrasta on minulle edelleen fantasiakirjojen Valtasormus. Teos, jota rakastan ja arvostan enemmän kuin mitään ja johon en voi olla vertaamatta kaikkia sen jälkeen julkaistuja fantasiakirjoja. 

Se on myös teos, josta en tule koskaan julkaisemaan arvostelua. Ylistyslaulu kun ei ole arvostelu, enkä koe, että minulla olisi rahkeita kritisoida kaikkien fantasiakirjojen äitiä. Puhun TSH:sta siksi, että se on kirja, joka sai minut päättämään, että haluan kirjoittaa fantasiaa. Ennen kuin luin Sormusten Herran ensimmäistä kertaa, olin kirjoittanut pari "kirjaa", mutta tämä tarina sai minut valitsemaan fantasian kaikkien tyylilajien joukosta. 

Vaikken tietoisesti yritä kirjoittaa kuin Tolkien, hänen vaikutuksensa näkyy tekstissäni väkisinkin. Käytän melko vanhahtavaa kieltä ja minulla on tapana kuvailla luontoa ja sen ilmiöitä ajoittain varsin monisanaisesti. Jälkimmäistä yritän välttää parhaani mukaan, mutta vanhanaikainen kieli sopii minusta hyvin korkeaan fantasiaan. Kutsun omaa tyyliäni klassiseksi/perinteiseksi korkeaksi fantasiaksi siitä huolimatta, etten mitenkään orjallisesti noudata perinteisen, Tolkien-tyylisen fantasian "sääntöjä". Säännöt kun on tehty rikottaviksi ja tykkään tehdä asiat omalla tyylilläni. 

Mikä on sinulle se fantasiakirja, josta et suostuisi luopumaan? Kommentoi vastauksesi alle ja lisään suosikkisi lukulistalleni, jollen ole sitä vielä lukenut!

Welcome // Tervetuloa

Welcome, wanderer, to Aspenn Fantasy, a new blog about reading and writing (epic) fantasy books. On this blog, I'll share book reviews, opinions (most of which are unpopular), writing tips, and stuff about my epic adventure fantasy series. If you love books, follow and consider subscribing for special offers on my books!

Tervetuloa uuteen blogiini! Täältä löydät juttua fantasiakirjoista niin lukijan kuin kirjoittajankin näkökulmasta, kirja-arvosteluja ja mielipiteitä, joista suurin osa lienee sieltä epäsuositummasta päästä, ehkä jopa vinkkejä kirjoittamiseen sekä taustatietoa työnalla olevasta fantasiakirjasarjastani (korkea/seikkailufantasia). Jos olet kirjaihminen, seuraa ja liity tilaajaksi! Tilaajille luvassa erikoistarjouksia kirjoistani.